HamSMK 70v artikkeli
Haminan Seudun Moottorikerho ry 70 vuotta
28.2.2022 tulee kuluneeksi 70 vuotta Haminan Seudun Moottorikerhon (HamSMK) perustamisesta. Tänään moottorikerho on noin 200 jäsenen vireä nuorisoyhdistys, missä harrastetaan moottoripyöräilyä monessa eri muodossa. Lelussa sijaitsee moottorikerhon motocrossrata, junnucrossirata, endurorata ja mikroautorata. Kerhotilat puolestaan sijaitsevat Haminan sataman tuntumassa Hillontiellä. Moottorikerho tarjoaa jäsenilleen hyvät puitteet harrastukselle ja järjestää erilaisia tapahtumia, kuten kerhon perinteisen kesäretken ja ajokauden avajais- sekä päätöstilaisuudet. Mainittakoon myös nuorisotyö, mikä on tärkeä osa moottorikerhon toimintaa. Seuraavissa luvuissa on tiivistettynä moottorikerhon 70 vuoden taival.
Moottorikerhon perustaminen 1952
Sotien jälkeisenä aikana moottoripyöristä ja mopedeista tuli koko kansan kulkuvälineitä. Moottoripyörällä ajettiin työmatkat, käytiin kaupassa, kierrettiin toria ja matkattiin tansseihin. Myös moottoripyöräkilpailut yleistyivät 50-luvlla. TT-ajoja järjestettiin vain Helsingissä ja muutamassa muussa kaupungissa, mutta maarata-ajoja, speedwaytä ja jäärata-ajoa harrastettiin lähes joka pitäjässä. Maarata-ajoon tarvittiin ravirata ja moottoripyörät. Maarata-ajoista tulikin varsin yleisiä ja suosittuja, sillä ravirata löytyi lähes jokaisesta pitäjästä ja tavallinen moottoripyörä kelpasi luettelokoneluokkaan.
Moottoriurheilu kiinnosti myös haminalaisia. Jo vuoden 1951 aikana alkoi moottorihenkisten ihmisten keskuudessa viritä keskustelua moottoripyöräkilpailujen järjestämisestä. Koska yksityinen henkilö ei voinut saada lupaa järjestää kilpailuja, päätettiin perustaa moottorikerho.
Perustava kokous pidettiin 28.2.1952 Kino Helon kiinteistössä, eli Raittiustalolla. Kerhoon muodostettiin liikenne-, matkailu-, kilpailu- ja venejaosto. Jaostojen lisäksi valittiin huvitoimikunta, joka järjesti mm. ohjelmallisia iltamia. Perustamisvaiheessa jäseniä oli 42 ja ensimmäisen kesän aikana jo noin sata.
Ensimmäiset maarata-ajot, nimeltään I Haminan vauhtiajot, järjestettiin 22.6.1952 Hevoshaan raviradalla. Rata sijaitsi Meltin kaupunginosassa. Nykyään raviradan paikalla on jalkapallohalli ja kahvilana toiminut Marttaliiton rakennus, Marttala, on purettu.
Kisoja mainostettiin useissa Etelä-Suomen sanomalehdissä, Haminan ja naapuripitäjien ilmoitustauluilla sekä ääniautolla. Mainonta onnistui ilmeisen hyvin, sillä katsojia kertyi lähes 3500.
Kilpailussa ajettiin moottoripyörillä neljässä ja autoilla kahdessa luokassa. Moottoripyörien luokat jaettiin kilpa- ja luettelokoneisiin. Nopeimmat kilpapyörät kiihtyivät 0–100 km/h 5-7 sekunnissa ja raviradan suorilla nopeudet nousivat yli 100 kilometriin tunnissa. Kilpailussa ajettiin viisi kertaa 1000 metrin pituisen raviradan ympäri. Kilpailuihin osallistui noin 40 moottoripyörää ja 10 autoa.
Suosiota saavuttaneiden maarata-ajojen jälkeen moottorikerho järjesti lokakuussa 1952 maasto- eli scramble ajot. Maastoajoja mainostettiin Suomen suurimmiksi ja niihin osallistui kaikki maamme parhaat kuljettajat. 700 m pitkä rata kulki Kirkkojärven rannalla, varuskunnan valleilla. Radan tekivät vaativaksi korkeuserot, suorien lyhyys ja muutamat hyppyrit. Rata oli sekoitus motocrossia ja enduroa. Kilpailuun osallistui 64 kuljettajaa ja katsojia oli yli 2000.
Toiminta hiipui -50 luvun lopussa
Suurin osa 50-luvun kerhotoiminnasta liittyi moottoriurheiluun. Maarata-ajoja järjestettiin vuoteen 1955 saakka ja viimeiset maastoajot järjestettiin vuonna 1957.
Kilpailujen loppumisen suurin syy oli kilpailijoiden vähentyminen. Isommat kilpailut keräsivät nimekkäimmät kuljettajat, eikä ulkopaikkakuntalaisia kilpailijoita saatu enää houkuteltua Haminaan. Myös moottorikerhon omat kilpailijat vähenivät sitä mukaan kun maa autoistui 1960-luvun myötä. Moottorikerhon toiminnassa alkoi vuosikymmenen suvantovaihe.
Moottorikerhon toinen käynnistyminen 1970-luvulla
70-luku toi moottoripyöräilyyn uudet arvot. Elintason nousu ja yhteiskunnan muutos lisäsivät vapaa-aikaa, mikä käytettiin harrastuksiin ja niistä oltiin myös valmiita maksamaan. Moottoripyörästä tuli enemmän harrastusväline kuin arkinen kulkupeli.
70-luku oli suomalaisen ratamoottoripyöräilyn kulta-aikaa. Jarmo “Paroni” Saarinen ja Teuvo “Tepi” Länsivuori menestyivät kansainvälisissä kilpailuissa. Paroni voitti jopa maailmanmestaruudenkin. Ratamotoristien menestys ja Imatran ajot loivat nostetta moottoripyöräilylle.
Kauppa kävi ja 1972 Haminassa oli kolmisenkymmentä moottoripyörää. Moottoripyörästä tuli yleinen näky kaupungin liikenteessä ja torilla, jossa saattoi kesäiltaisin olla toistakymmentä pyörää parkissa. Moottoripyöräilyn suosio kasvoi nuorten keskuudessa erittäin nopeasti.
Kerhotoiminta herätettiin henkiin vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. 15.5.1973 kokoontui 42 moottoripyöräilystä kiinnostunutta Haminan ammattikoululle. Tämä kokous kirjattiin sääntömääräiseksi vuosikokoukseksi, ikään kuin jatkettiin 1959 vuoden tilanteesta jolloin oli pidetty edellinen virallinen kokous.
Virallinen kerhotoiminta jäi kuitenkin 70-luvulla melko vähäiseksi. Jäsenistö oli nuorta, pääasia oli ajaminen, ei kokousten ja pöytäkirjojen pitäminen. Vapaa-ajan näyttelyihin rakennettu osasto vuosina –73 ja –75 olivat näkyvintä kerhotoimintaa.
Virallisen kerhotoiminnan lisäksi tapahtui paljon muutakin. Kesän kohokohta oli tietysti Imatran ajot ja niiden yhteydessä järjestetty kokoontumisajo, mikä houkutteli paikalle motoristeja ympäri Eurooppaa. Pyörien rakentelu oli tuolloin Suomessa vielä harvinaista, joten ulkomaalaisten pyörissä riitti katsottavaa ja ihmeteltävää.
Haminassa motoristit löytyivät varmimmin torilta. Siellä kaveriporukat kokoontuivat ja letkat lähtivät liikkeelle. Viikonloppuisin ajelut suuntautuivat tanssilavoille, kuten Tervaniemeen, Tampsalle, Myllylammelle ja Kreivinkalliolla.
70-luvulla japanilaiset pyörät yleistyivät nopeasti ja ne olivat sen ajan mittapuulla erittäin tehokkaita. Valitettavasti tapahtui myös paljon onnettomuuksia. Onnettomuusluvut päätettiin painaa vuonna 1974 alas vähentämällä moottoripyörien määrää, joka toteutettiin korottamalla ajoneuvoveroa. Puhuttiin rangaistusverosta, millä pyörän hintaan lisättiin 120 % ajoneuvoveroa.
Syiden summa harvensi moottoripyöräilijöiden rivejä. 70-luvun viimeinen vuosikokous pidettiin 17.3.1975 ammattikoulun auditoriossa. Kokoukseen osallistui 16 henkilöä. Kerho päätti laittaa vapaa-ajan näyttelyihin oman osaston ja järjestää trial-kisat. Näyttelyissä oli oma osasto, mutta trial-kisat jäivät järjestämättä. Vuonna 1976 ei enää järjestetty vuosikokousta ja toistamiseen kerhotoimintaan tuli muutaman vuoden pituinen suvantovaihe.
Kerhotoiminnan kolmas käynnistys 1982
“Haminassa unhoon jäänyt ja lähes kuolleena kuopattu Moottorikerho aiotaan herättää jälleen henkiin. Moottorikerhon uutta tulemista puuhaavat seudun motocross-harrastajat ja muut moottoripyöräilyn ystävät…” Kymen Sanomat 9.12.1982
Näin uutisoitiin maakunnan lehdissä moottorikerhotoiminnan uudelleen käynnistämistä talvella 1982. Kerhotoiminnan kolmannen aktiivivaiheen käynnistymisen tärkein tavoite oli motocrossradan perustaminen. Crossirata ei kuitenkaan ollut ainut syy, myös matkamotoristit kaipasivat yhdistystoimintaa.
16. joulukuuta 1982 kokoontui kolmisenkymmentä motoristia Haminan ammattikoulun auditorioon elvyttämään kerhotoimintaa henkiin. Kokouksessa kerhon nimi muutettiin Haminan moottorikerhosta nykyiseen muotoonsa Haminan Seudun Moottorikerhoksi. Käynnistetyn kerhotoiminnan tärkein tavoite oli motocrossradan perustaminen. Crossijaoksen lisäksi muodostettiin nuoriso- ja matkajaos.
Moottorikerho jätti maaliskuussa -83 Vehkalahden kunnalle anomuksen crossirata-alueen vuokraamisesta Lelusta ja radalla ajettiin ensimmäinen kilpailu 8.10.1983. Ensimmäisen kokeiluluonteisen kilpailun tärkein tehtävä oli testata rata ja saada kilpailijoilta palautetta. Muutama pieni muutos antoi radalle sen nykyiset muodot.
Ensimmäiset viralliset Lelucross-kilpailut järjestettiin -84 ja viimeiset -90. Kilpailujen järjestäjät potivat veren vähyyttä ja kisojen taloudellinen kannattavuus oli heikentynyt. Vuosikokouksessa 1991 päätettiin, ettei seuraavana vuonna enää järjestetä Lelucrosseja.
1990-luku matkamotorismin vuosikymmen
Kerhotilat ovat tärkeä osa moottorikerhon toimintaa. Hyvät tilat tarjoavat kokoontumispaikan lisäksi mahdollisuudet huoltaa ja korjata kalustoa, myös turvallinen talvisäilytyspaikka on tärkeä palvelu jäsenistölle. Kerhotiloja oli yritetty hankkia jo 70- ja 80-luvulla, mutta vihdoin keväällä 1993 moottorikerho sai Vehkalahden kunnalta käyttöön Uudesta-Summasta pienet ja varsin epäkäytännölliset tilat, mitkä kunta myi pois jo seuraavana vuonna. Näin alkoi uusien kerhotilojen etsintä ja ne ne löytyivätkin ihan Haminan keskustasta, entisen meijerin kiinteistöstä. Tilojen kunnostustyöt olivat vaativat, mutta lopputulos oli hyvä. Oleskelutilojen lisäksi oli huolto- ja talvisäilytystilaa.
Kerholaisten keskuudessa oli keskusteltu mahdollisuudesta järjestää omat kokoontumisajot Haminassa. Keväällä –94 syntyi päätös järjestää Pitkillähiekoilla kokoontumisajo “Syysahistus”. Kokoontumisajo järjestettiin vain vuosina –94 ja –95.
Vuonna 1995 moottorikerho liittyi Suomen motoristit ry:n (SMOTO) jäsenkerhoksi. SMOTO on omassa roolissaan moottoripyöräilyn edunvalvontajärjestö. Jäsenmaksun vastineeksi saa edunvalvonnan lisäksi matkamotorismia tukevia alennuksia, esimerkiksi Saksan lautoille.
Uusi vuosituhat ja kerhotoiminta uuteen nousuun
Vuoden 2000 aikana alkoivat huhut meijerikiinteistön purkamisesta vahvistua ja purkupäätös julistettiin 2001. Uudet tilat löytyivät Uudesta-Summasta, Mestarinpolulta. Ajokauden päättäjäiset lokakuussa 2001 olivat samalla uusien kerhotilojen avajaiset.
Moottorikerho täytti 50 vuotta vuonna 2002. Juhlien järjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin. Juhlallisuuksiin liittyen julkaistiin myös historiikki, mistä osia on lainattu tähän artikkeliin. Juhlavuoden tapahtumat aloitettiin vappuna Bastionissa, missä kerhon 50v näyttelyosasto oli osa Haminan kaupungin järjestämään ”Koko kansan vapputapahtumaa”. Varsinainen juhlatilaisuus järjestettiin elokuussa Tervasaarella majakkalaiva Hyökyllä. Juhlapäivää vietettiin aurinkoisessa säässä yhdessä kutsuvieraiden kanssa. Päivä jatkui myöhään yöhön tanssien tahdissa.
2000-luvun alusta alkoi moottorikerhon jäsenmäärä kasvaa merkittävästi ja oli parhaimmillaan yli 300. Toiminta oli tuolloin erittäin vireää, eikä tapahtumia tarvinnut järjestää tyhjille seinille. Crossi- ja endurojaos herätettiin uudelleen henkiin vuonna 2004. Pian tämän jälkeen anottiin myös Suomen moottoriliiton jäsenyyttä, mikä mahdollisti kilpailemisen kaikissa moottoriliiton lajeissa HamSMK:n lipun alla.
Vuonna 2009 saatiin päätös ISDE joukkue-enduron MM kisojen järjestämisestä Kotka-Hamina-Virolahti-Miehikkälä -alueella vuonna 2011. Moottorikerho sitoutui järjestelyihin alusta alkaen ja sillä voidaan katsoa olevan myös vaikutusta siihen, että kisat yleensä järjestettiin Haminan alueella. Vuodesta 2009 alkoi kiivas kahden vuoden valmistelujakso Suomen moottoriliiton johdolla. Ensimmäisiä tehtäviä oli suunnitella reitit ja tehdä sopimukset maanomistajien kanssa. Tämän jälkeen alkoi reittien kunnostaminen, monta ojasiltaakin rakennettiin noina vuosina. Kaikki moottorikerhon vastuulla olleet kohteet olivat ajoissa valmiina, tärkeimpänä Lelun alueen rakentaminen reitteineen. Moottorikehon talkoopanos oli merkittävä ja palaute kisasta oli erinomainen. Kisatunnelmaa ei lannistanut edes rankka sadejakso, mistä Lelun reitti saikin nimen Hamina Spa.
ISDE kisojen valmistelujen aikaan talkoovoimaa tarvittiin myös uusien kerhotilojen kunnostamiseen. Uudesta-Summasta siirryttiin Hillontielle nykyisiin tiloihin kesän 2009 kuluessa.
Moottorikerho on vuokrannut Lelun rata-alueen Haminan kaupungilta. Rata-alueella sijaitsee motocrossrata, mikroautorata, junnucrossirata ja endurorata.
Liekö ISDE kisojen ansiota, mutta 2010 luvulta alkoi motocross- ja enduroharrastuksen kasvubuumi. Lelun motocrossrata on irtonaista hiekkaa, mikä tekee siitä teknisen, vaativan ja raskaankin ajaa. Nämä ominaisuudet erottava radan monista muista ja siksi sinne tullaan harjoittelemaan kaukaakin. Rataa on viime vuosina kehitetty ja siitä on pidetty huolta säännöllisillä lanauksilla sekä kunnostustalkoilla. Crossijaoston toiminta on kehittynyt ja kasvanut vuosien mittaan merkittävästi.
ISDE kisojen jäljiltä jäi Tupakankaan enduroreitti Lelussa käyttöön. Nykyinen reitti sakoaltaan päältä laavulle raivattiin ja otettiin käyttöön vuonna 2019. Reitti soveltuu hyvin myös aloittelevalle kuljettajalle tarjoten erilaisia maastotyyppejä ja sopivasti haasteita. Sadekausien aikaan reitti on osin melko märkä, vesi kun ei oikein tunnu läpäisevän Lelun alueen pintakerrosta.
Mikroautoradan 40 vuotta vanha asfaltti on huonossa kunnossa, eikä siinä voi edes nykyisellään ajaa matalilla mikroautoilla. Rata soveltuu mopoille ja siellä käykin nuorempia sekä vanhempia kuskeja harjoittelemassa. Mikroautoradalla järjestetään myös mopokisoja vuosittain.
Junnucrossirata rakennettiin Leluun 2006 ja sitä on sen jälkeen pidennetty ja parannettu mm. ojituksilla. Vuonna 2021 rataa pidennettiin nykyiseen muotoonsa lisälenkillä, missä on myös pieni hyppyri. Rata soveltuu erinomaisesti ajoharrastuksen aloittamiseen.
Katse horisontissa kohti 2030-lukua
Haminan Seudun Moottorikerhon tulevaisuus näyttää vakaalta ja valoisalta. Kerhotilat ovat kokoontumispaikkana ja huolto- sekä talvisäilytystilana tärkeä osa toimintaa. Lelun rata-alue on toimiva ja hyvin hoidettuna se palvelee niin motocross kuin enduroharrastajia. Junnucrossi- ja mikroautoratojen ansiosta Lelun alue tukee myös nuorisotyön tekemistä.
HamSMK on samanhenkisten harrastajien yhteisö, mikä tarjoaa jäsenistölleen viljalti tekemistä ja elämyksiä hyvässä seurassa. Moottoripyöräily hyvässä porukassa buustaa ajamisen ilon. Tervetuloa joukkoon!
hamsmk - kaikkea moottoripyörillä
Vuonna 1952 perustetun Haminan seudun moottorikerhon toiminta muodostuu useista genreistä; matkamoottoripyöräily, enduro, motocross, supermoto, road racing ja trial. Mukana on myös mopo- ja kevariharrastajia. Kerhotila sijaitsee sataman lähettyvillä Hillossa ja crossirata Lelussa. HamSMK on Suomen Motoristien (SMOTO) ja Suomen Moottoriliiton (SML) jäsenkerho. Ota hiiri kaasukäteen ja surffaile seurassamme!