|
Ennakoivan
ajon kurssi 24.5.2003
Toukokuun lauantaina kokoontui Kaakon Autokatsastuksen
tiloihin 19 kurssilaista ja neljä opettajaa. Kurssilaisista suurin
osa oli kerhon omaa porukkaa. Kaikki opettajat tulivat Tampereelta, MP-69:n
riveistä. Kurssilaisten ja opettajin tavoite oli selvä: Selvitä
hengissä liikenteessä!
Päivä alkoi sisätiloissa tehdyllä
onnettomuusanalyysillä, joka toteutettiin "tuplatiimi"-tyyppisenä
ryhmätyönä. Jokainen sai luettavaksi tiivistelmän
viimeisten vuosien aikana sattuneista motoristien kuolemantapausonnettomuuksista.
Aikarajan puitteissa jokainen analysoi muutaman tapauksen ja ideoi keinot
miten itse pystyisi moisen onnettomuuden välttämään.
Tämän jälkeen siirryttiin parityöhön, jossa keskustelun
kautta kirjattiin muutamia selviytymisteesejä paperille, jotka laitettiin
kaikkien nähtäväksi seinälle. Parityöskentelyn
jälkeen siirryttiin neljän hengen ryhmiin, joissa valittiin
teeseistä parhain ja se laitettiin seinälle. Oli ihmeellistä
huomata, että toisistaan tietämättä (yhtä lukuun
ottamatta) jokaisen työryhmän tärkein selviytymiskeino
liikenteessä oli ENNAKOINTI!

Teoriavaiheen jälkeen pidimme ruokatunnin, jonka
jälkeen alkoi käytännön harjoittelu. Aluksi kertasimme
perusasioita ajovarusteista, "käymättömän"
moottoripyörän käsittelystä (työntäminen,
jalalle nostaminen, kaatuneen pyörän nostaminen...), ajoasennosta,
matkustajan kuljettamisesta ja pyörän ajoonlähtötarkastuksesta
(valot, jarrut, vilkut...). Vihdoin oli aika nousta pyörän selkään!

Ensimmäinen ajoharjoitus oli hidasajotekniikkaa,
jossa ajettiin asfaltille merkattua kapeahkoa ränniä. "Takajarrulla
voimansiirron välys pois, katse suoraan eteen, pidä ajoasento,
peruskaasu, kytkimen pientä liikettä" kuului kouluttajien
ohjeet. Kun hidasajon perusteet oli opittu, niin siirryttiin seuraavaan
vaiheeseen; ympyräajoon. Hidasajon tekniikkaa hyödyntäen
ajettiin niin pientä ympyrää kuin mahdollista. Siinä
tärkein oppi oli että pyörä menee sinne minne katsot.
Ympyräajon jälkeen alkoi pujottelu. Pujotteluradalla oli viisi
keilaa, joiden päässä oli rajattu alue pyörän
kääntämistä varten. Pujottelussa pääsi soveltamaan
päivän aikaisempia oppeja.
Päivän viimeinen harjoitus kurssilaisille oli jarrutus. Aluksi
kouluttajat näyttivät mikä ero on pysähtymismatkassa
kun jarrutetaan takajarrulla, etujarrulla tai molemmilla. Havainnollistamisen
jälkeen kaikki totesivat takajarruttajat tuhoon tuomituiksi. Demon
jälkeen alkoi jarrutusharjoittelu. Ensimmäinen vaihe oli pysäyttää
pyörä 20 km/h nopeudesta pelkällä takarenkaan lukkojarrutuksella.
Seuraavaksi pyörä pysäytettiin samasta nopeudesta pelkällä
etujarrulla. Tämän jälkeen käytettiin molempia jarruja
ja kasvatettiin nopeuttaa jarrutus jarrutukselta. Parhaimpien jarruttajien
nopeus ennen jarrutusta oli 80 km/h.
Päivän päätteeksi puhuttiin vastaohjauksesta, josta
kouluttajat näyttivät myös mallisuorituksen. Valitettavasti
aika oli loppumassa, joten vastaohjauksen harjoittelu jäi jokaisen
kurssilaisen itse opiskeltavaksi. Osalle tämä pyörän
käsittelyn perusasia oli tuttua, mutta ikävä kyllä
aika monelle uutta.
Vielä ennen kotiin lähtöä jaettiin kurssimerkit jokaiselle
osallistujalle. Kypärään tarkoitetussa tarramerkissä
on kiteytettynä päivän tärkeimmät opit: KATSO
- RISKIT - NÄY - PIDÄ TILAA. Nämä avainsanat pureksimalla
aukeaa moni tärkeä oppi.
Vielä kerran kiitokset Kaakon Autokatsastukselle loistavista puitteista
ja mahtavista tarjoiluista. Kiitoksen myös MP-69:n kouluttajille,
"Pöntön" tiimille!
Loppukommenttina siteeraus yhdeltä kerholaiseltamme: "Rata-ajopäivän
opimme että emme osaa ajaa lujaa, tänään opimme että
emme osaa ajaa hiljaa". Tässä se viisaus piillee: Ajotaitoa
sekä asenteita on syytä ylläpitää ja kehittää
jatkuvasti.

|