Toinen päivä aloitettiin kosteammille veden valtaamille urille, joilta viime kevään reissulla jouduimme kääntymään takaisin liiallisen veden syvyyden takia. Nyt vedenpinta oli helteissä mukavasti tullut alaspäin ja pääsimme oikoreittiä kurapolkuja suoraan Soodla järven eteläpuoliselle entiselle neuvosto armeijan harjoittelualueelle. Löysimme Jamin kanssa mukavan keveämmille pyörille hauskan kurapolun, jota ei oltu merkitty karttaan ja suuntasi järven rantaa myötäillen pienoisen saaren läpi eteenpäin.
Vesimontut syvenivät uran kaventuessa ja majavapatojen nostaessa järven pintaa. Yrmylin saavutettua meidät tutkailemassa vesimontun syvyyttä, päätti Jami ennakkoluulottomasti kokeilla kevyellä pyörällä ylitystä. Kawasakin vaipuessa reilun 10 metrin jälkeen veden alle, oli aika hälytellä loputkin ryhmästä nostotalkoisiin. Saimme Kawan kuiville ja totesimme moottorin imaisseen putsarikotelon kautta piripintaan täyteen raikasta suovettä.

Löysimme tyhjän 5L:n litran muovipönikän, johon lurautimme Kawasakin 1,5L:n öljytilavuudesta harmaata öljyä purkin korkkiin asti täyteen. Keräilimme porukasta purkinpohjista varaöljyt ja kuivailimme suodattimet, jonka jälkeen vihdoin apuvirralla Kawasaki hörähti tulille. Eestiläisen tutun avustuksella saimme Aegviidussa asuvan Yrmylin tutun osoitteen ja poikkesimme öljykaupan kautta vierailulle. Vieraanvarainen Suomesta kotoisin oleva herrasmies lainasi pöniköitä ja työkaluja, joten parin seuraavan öljynvaihdon jälkeen alkoi Kawasta valua jo oikeamman väristä öljyä.

Samalla simme tarkemman vinkin etsimästämme vapaasta ajopaikasta Mustjoen hiekka-alueella. Helposti löydettiin makea ajopaikka,joka oli täynnä reittejä crossipyörille, maastoautoille, enduroille ja mönkkäreille. Perinteisellä hevostallilla käytiin syömässä ja Soodla järven pohjoisrantaa suunnattiin kurapolkuja Kuusalun kaupan kautta Leppojalle. Grillikodassa grillailtiin iltahämärissä eväät ja saunottiin pölyt nahasta.

T. Antti